13. huhti, 2020

Osalle ihmisiä koronakriisi aiheuttaa huolta läheisistä tai itsestä. Osalle se tuottaa ahdistusta ja pelkoa. Some tulvii koronaan liittyviä julkaisuja. Jopa niin paljon, että ne alkavat ärsyttää tai niihin turtuu. Korona alkaa hallita kaikkiea.

Olen valinnut ollut julkaisematta ja jakamatta koronapäivityksiä. Olen myös valinnut lukea vain kerran päivässä ajankohtaiset tiedotteet. Olen valinnut elää mahdollisimman tavanomaista elämää rajoitteet huomioiden. Ajattelen, että minun tehtäväni tässä poikkeustilanteessa on valita oma asenteeni vallitsevaan tilanteeseen. Se ei tarkoita asian vakavuuden väheksymistä. Koronavirus ei ole minun vallassani, asenteeni on.

Tässä hetkessä voin myös kaivaa muististani aiempia tiukkoja tilanteita. Miten niistä olen selvinnyt? Mitä tein, mitä ajattelin, mitä voimavaroja ja vahvuuksia käytin? Kuka auttoi? Mikä auttoi? Mitä samanlaista voisin tehdä nyt?

Olen päättänyt kiinnittää huomion siihen, mikä on hyvin. Eri tavalla, kuin yleensä, mutta hyvin. Laskin, että vietän aikaa autossa yli 23 vuorokautta vuodessa siirtyessäni paikkakunnalta toiselle ja asiakkaiden luo. Nyt ei kerry kilometrejä matkamittariin. Tästä seuraa se, että minulla on enemmän aikaa leikkiä koirieni kanssa. Voin viettää leppoisia aamuja kahvikupin äärellä. Kevään ollessa aikaisessa olen voinut aloittaa pihatyöt. Kiireisen arjen hiljentyessä olen saanut tehtyä rästitöitä. On jäänyt aikaa ajatella, suunnitella, kehittää uutta, kirkastaa vanhaa. Lisäksi olen voinut pienentää hiilijalanjälkeäni, koska ajan autoa vähemmän. Voin tehdä opiskeluja eteenpäin. Voin tehdä uutta koulutusmateriaalia. Voin vaikka kaivaa maalausvälineet esiin ja maalata pitkästä aikaa.

Sosiaalinen eristäytyminen ei haittaa. Viihdyn omassa ja koirien seurassa. Hiljaisuus ja luonnossa liikkuminen tekee hyvää. Rauhallinen elämän rytmi vapauttaa ajatuksia uusille ideoille ja ratkaisuille. Kevään tuloa ehtii pysähtyä ihmettelemään. On aikaa myös levähtää kiireisen ja raskaan vuoden jälkeen.

Olen päättänyt kiinnittää huomion tulevaisuuteen, sillä tämäkin menee ohi. Aikanaan elämä palaa normaaliksi. Tämän hetken ahdinko, jossa monet ihmiset elävät, väistyy. Toivon, että tämä aika opettaa meille tärkeitä asioita. Toivon, että huomataan, ettei palvelujen keskittäminen ja ihmisten ohjaaminen elämään tiheästi, ole paras ratkaisu. Toivon, että toisista huolehtiminen jää pysyväksi ratkaisuksi. Toivon, että tästä kriisistä jää hyviä uusia keinoja toteuttaa palveluja ja elää elämää tarkastettujen arvojen mukaisesti. Joku on sanonut, että kriisi on mahdollisuus.

Tämä hetki antaa mahdollisuuden suunnitella tulevaisuutta uusista näkökulmista. Poikkeustilanne on pakottanut tekemään asioita toisin ja ottamaan käyttöön keinoja, joita on vältellyt. Voin valita, pysähdynkö vai uudistunko. Valitsen uudistumisen. Toin marjapensaiden oksia maljakkoon sisälle. Pian ne alkoivat vihertää. Kevät etenee luonnossakin vääjäämättä. Tulee seuraava vuodenaika. Luonto antaa esimerkkiä siitä, että elämä jatkaa kulkuaan päivä päivältä, hetki hetkeltä. Kaikesta huolimatta.

27. maalis, 2020

Kun seisoin laajan pellon laidassa tähyillen ympärilleni näkemättä ketään toista ihmistä, tuli väistämättä mieleeni, että maalla asuessa on helppoa toteuttaa sosiaalisista kontakteista pidättäytymistä. Samalla tuli mieleeni valmennuksen asiakas, joka näki tulevaisuudessa itsensä asumassa maalla kissan kanssa. Naapurit olisivat etäällä ja hänen luokseen tultaisiin vain kutsusta. Tästä ajatukset pomppasivat kysymykseen, kuka on päättänyt, että autisminkirjon henkilöt ovat vääränlaisia. Tämän kysymyksen esitti kerran valmennuksessa autisminkirjon häiriö diagnoosin saanut nuori. En osannut vastata. Nuori kyseenalaisti sosiaalisten suhteiden merkitystä ja oli kiukkuinen siitä, että hänen ei anneta olla rauhassa. Hänen halunsa vältellä kontakteja toisiin ihmisiin nähtiin erilaisuutena, vääränlaisuutena. Ympäristöstä tuleva valmennuksen tavoite oli tukea nuorta vuorovaikutukseen.

Sosiaalisuuden ja vuorovaikutustaitojen merkitys on nostettu tärkeäksi ominaisuudeksi, johon kaikkien tulee pyrkiä. Kuitenkin maailmassamme on myös heitä, joille sosiaaliset suhteet eivät tuota mielihyvää. Heille elämä omien kiinnostuksen kohteiden parissa on hyvää elämää. He eivät koe kärsivänsä tai jäävänsä paitsi mistään, ollessaan omassa seurassaan.

Näinä poikkeuksellisina aikoina ne ihmiset, jotka eivät kaipaa sosiaalisia kontakteja on vapautettu vaatimuksesta olla sosiaalinen. Heidän kykynsä olla itsekseen omissa puuhissa nousee nyt elintärkeäksi taidoksi. Kuten myös heidän ilmiömäiset kykynsä omaksua digitaalisten sovellusten käyttö ja nokkeluus tietotekniikan hyödyntämisessä.Tietokoneiden äärelle upputuminen on asia, joka nähdään usein niin kovin paheksuttavana ja josta nepsy-piirteisiä ihmisiä pyritään irrottamaan. Se, että sosiaalisten suhteiden hoitaminen verkossa on nepsy- piirteisille sopiva tapa olla vuorovaikutuksessa, ei juuri saa myönteistä suhtautumista osakseen.

Maailma on keikahtanut päälaelleen. Meitä kehotetaan sosiaaliseen eristäytymiseen ja tekemään digiloikkaa. Työtä tehdään etänä istuen tietokoneen äärellä tuntitolkulla. Vuorovaikutus tapahtuu verkon välityksellä. Uusia tapoja tuottaa palveluja yritetään kehittää kovalla kiireellä. Palveluja, joita voitaisiin tuottaa ilman ihmiskontakteja.

Miten tämä kaikki, mitä nyt tapahtuu, muuttaa arvojamme ja arvostuksiamme? Miten elämme koronapandemian jälkeen? Miten pitkään muistamme, millaista on elää, kun ympäristö vaatii meitä toimimaan täysin vastoin totuttua, tuttua, turvallista ja mukavaa elämää?

28. syys, 2019

Tilaa kirja täältä  Verkkokauppa

JOHDANTO

Nyt Ratkes Valmennuksen poluilla- kirja on valmentajan työkalu pääasiassa neuropsykiatrisen valmennuksen tueksi, mutta soveltuu myös monenlaiseen valmentamiseen, jossa tavoitteena on tukea elämänlaatua ja arjen sujuvuutta. Valmennuksen viitekehyksenä on ratkaisukeskeinen toimintamalli, joka sisältää positiivisen ja motivaatio psykologian sekä NLP:n elementtejä.

NLP ja ratkaisukeskeinen toimintamalli linkittyvät mukavasti yhteen ja nivoutuvat myös kognitiivisen psykologian teemoihin. Kirjassa kuvaillaan NLP:n keinoja sitä osin, kuin ajattelen niiden soveltuvan neuropsykiatrisen valmennuksen käyttöön.

Ratkaisukeskeinen ajattelu on sekä-että ajattelua sen sijaan, että arvotettaisiin jokin asia toista paremmaksi. Tästä syystä olen valinnut niin koulutusteni, kuin tämän kirjankin sisältöihin vinkkejä luovien ja luontolähtöisten menetelmien käytöstä. Riippumatta omasta harrastuneisuudesta, osaamisesta tai kiinnos-tuksesta, pidän oleellisena valmentautujalle soveltuvien mene-telmien hyödyntämistä, hänen kiinnostuksen kohteitaan ja tee-moja, jotka motivoivat häntä työskentelyyn. Tästä syystä haluan tarjota valmentajille monipuolisesti erilaisia keinoja, joilla tukea valmennusprosessia.

Valmennustyön tärkeimpänä lähtökohtana näen asiakkaan arvostavan kohtaamisen ja diagnoosien takana olevan ihmisen näkemisen. Neuropsykiatrinen valmennus on sosiaalisen kun-toutuksen menetelmä. Se perustuu ohjaukseen ja korostaa asiakkaan omaa aktiivisuutta ja toimijuutta.

Valmennus on tavoitteellinen prosessi. Asiakkaan ja hänen ympäristönsä voimavarat ovat keskiössä. Käypähoitosuosituksen mukaisesti ympäristö on tärkeä osa tuloksellista valmennusta. Valmennus viedään asiakkaan toimintaympäristöihin ja tavoit-teet ovat konkreettisia. Ne tukevat arjen sujuvuutta ja myönteistä minäkuvaa. Valmennuksen asiakkaita voivat olla ADHD, autisminkirjon, kielellisen erityisvaikeuden tai Touretten oireyh-tymän diagnoosin saaneet henkilöt, mielenterveys- tai päihde-kuntoutujat. Valmennuksen keinoista voivat hyötyä useimmat, joilla on haasteita arjen hallinnassa, vaikka diagnoosia ei olisi.

Kirja sisältää tutkimustietoa tiedonkäsittelystä ja sen tuomista haasteista vuorovaikutukseen. Kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimukset tiedon käsittelystä ja toiminnanoh-jauksesta linkittyvät neuropsykiatrisiin haasteisiin. Oman toimin-nanohjaus liittyy oleellisesti arjen sujuvuuteen. Yhteistyössä useiden ammattilaisten kanssa olen kerännyt vinkkejä toimin-nanohjauksen tukemiseksi. Kirjan lopusta löytyy linkkejä sivus-toihin, joista löytää hyödyllistä maksutonta materiaalia valmen-nuksen tueksi.

Sosiaalipsykologinen näkökulma puolestaan avaa näkymiä ihmisen käyttäytymisen taustalla oleviin tekijöihin mm. asenteiden ja aggression käsitteiden tarkastelun myötä. Eri-ikäisten val-mentamisen osiossa olen ottanut tarkasteluun perheen ja sen vaikutuksen yksilöön. Eri-ikäisiä olen tarkastellut kehitys- ja persoonallisuuspsykologian näkökulmista. Ajatuksena on ollut avata kehitykseen ja elämän kaareen yleisesti kuuluvia haas-teita eri ikäkausina sekä perheen ja vanhemmuuden vaikutusta yksilön kehitykseen. Haluan tällä lähestymistavalla korostaa sitä, että neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien henkilöiden elämässä on paljon myös tyypillisesti elämään kuuluvia haas-teita, joita ei mielestäni tulisi nähdä muuna, kuin inhimilliseen elämän kuuluvana.

Väheksymättä neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien ihmisten haasteita ja kärsimystäkin, ajattelen, että usein on tarpeen kysyä, kenen ongelma oikeasti on, kun puhutaan ongelmista.
Onko mahdollista katsoa myös vahvuuksia ja erilaisten toimin-tatapojen hyötyjä ja mahdollisuuksia? Kun tarkastellaan esimer-kiksi työelämän vaatimuksia, löytyy sieltä paljon myös odotuk-sia, joihin esimerkiksi ADHD piirteitä omaavien ihmisten kyvyt vastaavat hyvin.
Oireyhtymien yksityiskohtaisen tarkastelun olen tarkoituksellisesti jättänyt pois. Viime vuosina on kirjoitettu runsaasti teoksia eri oireyhtymistä ja mielestäni niistä saa kattavasti tietoa viimei-simmistä tutkimustuloksista sekä ihmisten henkilökohtaisista kokemuksista oireyhtymien tuottamista erityispiirteistä heidän arkeensa. Kirjan loppuun olen koonnut listan tällä hetkellä tiedossani olevista aihealueen teoksista.

Jokaisen luvun alkupuolella on kuvattu teoriaa ja taustaa harjoi-tuksille. Luvut sisältävät menetelmiä ja niihin liittyviä sovelluksia sekä harjoituksia. Olen kirjoittanut mukaan myös tarinoita val-mennuskokemuksistani ja menetelmien käytöstä. Pyrkimyk-senä on ollut aloittaa yleisemmältä tasolta myönteisen ajattelun ja ratkaisukeskeisen toimintamallin kuvailulla ja edetä syvem-mälle aivojen toimintaan sekä esitellä, miten soveltaa teoriatie-toa arjessa. Menetelmät olen pyrkinyt esittämään niin, että ne ovat helposti käytännössä toteutettavia harjoituksia ja kopioita-vissa käyttöön. Harjoituksia olen koonnut paitsi omista ideoistani, myös teoksista tai koulutuksista, joita olen hyödyntänyt val-mentajan työssä.

Tärkeimpänä viestinä haluaisin välittää ajatuksen yhden vertaisuudesta ja potentiaalin näkemisestä. Kaikista ihmisistä ja ympäristöistä on löydettävissä jotakin hyvää ja toimivaa. Kasvatta-malla sitä, tuetaan ihmisiä heille parhaaseen suoritukseen, ehkäistään mielenterveyden pulmia ja tuetaan omaan hyvään elämään. Haluan uskoa, että asennoitumalla ihmisiin huomaamalla hyvä heissä, on vaikutusta myös yhteiskunnallisesti.

Valmennus on minulle ennen kaikkea myönteistä ja arvostavaa asennetta valmentautujaa kohtaan. Valmennuksessa voidaan käyttää harjoituksia ja erilaisia menetelmiä, ne ovat työkaluja. Avoin ja kiinnostunut asenne avaa luovuutta keksiä asiakkaalle sopivia yksilöllisiä keinoja muuttaa sitä, minkä asiakas haluaa muuttuvan.

Rautjärvellä 5.8.2019
Anne Repo

VALMENNUKSEN POLUILLA SISÄLTÖ:

• KIITOS
• JOHDANTO
• RATKAISUJEN POLUILLA
• Ratkaisukeskeisen ajattelun historiaa
• Ratkaisukeskeisiä perusajatuksia
• Tulevaisuuteen suuntautuminen
• Poikkeuksien löytäminen
• Ei-tietämisen asenne
• Palaute
• Tunteet
• Edistyksen vahvistaminen ja vahvuuksien hyödyntäminen
• Harjoituksia
• Myönteisen tulevaisuuden kuvaaminen
• Asteikkokysymys/ harjoitus
• Poikkeuskysymys
• Ihme-kysymys
• Ratkaisukeskeisyyden taustateorioita
• Systeemisyys
• Sosiaalinen konstruktionismi
• Milton H. Erickson
• ASENTEET
• POSITITIIVISIA POLKUJA
• Itsehallinta, itseluottamus ja itsearvostus
• Sosiaalinen minä
• Myönteiset olosuhteet ja ympäristöt
• Myönteinen elämän asenne
• Arvot
• Pystyvyyden kokemus
• Harjoitukset
• Onnistumisen tähtihetki
• Tiukasta tilanteesta selviytyminen
• Arvokello
• Elämän tärkeät asiat
• Myönteisten asioiden vahvistaminen
• Voimavarapuu
• Sparkling moment
• Hyvä ystävä apuna
• Myönteiseen ajatteluun virittäytyminen
• Hyveiden poluilla
• Harjoituksia hyveisiin
• Työkalu hyveiden kartoittamiseksi
• POLKUJA MOTIVAATIOON
• Sisäinen ja ulkoinen motivaatio
• Itsemääräämisteoria
• Odotusarvoteoria
• Kyvykkyyden kokemus
• Tavoite- ja oppimisorientaatiot
• Itseohjautuvuus
• Motivoiva haastattelu
• Tarina: Otson polku apuvalmentajaksi
• TAVOITTEEN LUOMINEN- POLKU JONNEKIN
• Perintö- ja ympäristötekijöiden vaikutus
• Henkilökohtaiset tavoitteet
• Tarina: CIA-agentti
• Potkens
• Harjoitus
• Elämän tarkastelua
• VALMENNUSPROSESSI- POLULLA ETEENPÄIN
• Neuropsykiatrinen valmennus
• Alkukartoitus
• Valmennussopimus
• Työskentely
• Arviointi
• Muksuopin portaat
• Valmennustapaamisen rakenne 1
• Valmennustapaamisen rakenne 2
• Palautteen antaminen
• Valmennuksen tehtäviä
• Psykoedukaatio
• Tarina: Pitkä yhteinen taival
• ERI-IKÄISET VALMENTAUTUJAT
• Perhe
• Parisuhde
• Vanhemmuus
• Vanhemmuuden roolikartta
• Parisuhteen roolikartta
• Aikuinen
• Kielteiset ajatukset ja uskomusten muuttaminen
• Metaforien käyttö valmennuksessa
• Harjoituksia
• Elämän kaaren tarkastelua
• Verkostokartta
• Lapsi
• Nuori
• Itsenäistyvän nuoren verkostokartta
• Vastuun portaat
• Manuaali
• TIEDONKÄSITTELYN JA NLP:N POLKUJA
• Tietoinen tiedonkäsittely
• Tiedostamaton tiedon käsittely
• Havaitseminen
• Aivot, hermosolut ja hermoverkot
• Välittäjäaineet
• Muisti
• Työmuisti
• Pitkäkestoinen muisti
• Aistimuisti eli sensorinen muisti
• Muisti ja oppiminen
• Muistot
• Unohtaminen ja muistikeinot
• Aivojen neuroplastisuus
• Mielenteoria, metapuhe, mentalisaatio
• Harjoituksia ja menetelmiä
• Uudelleenmäärittely 1
• Uudelleenmäärittely 2
• Monimerkityksellinen kuva
• TOIMINNAOHJAUS
• Etuotsalohko toiminnanohjauksen säätelijänä
• Muisti, suunnittelu ja toiminnan käynnistyminen
• TOIMINNANOHJAUKSEN TUKEMINEN- ARJEN POLKUJA
• Muutokseen sopeutuminen
• Harjoitus: Challenge
• Itsetunnon kohentaminen
• Puu, joka kuvaa sinua
• Perheen voimavara vaakuna
• Kiitollisuustähti
• Hyvien asioiden aurinko
• Elinvoimaoksa
• Rajoittaminen
• Juuttumisesta pois auttaminen
• Aistiesteetön ympäristö
• Aistien hyödyntäminen
• Palkkiot
• Itsetutkiskelu
• Harjoituksia
• Kulkuneuvo
• Vuodenaikojen puu
• Muutos
• Motivaation herättäminen
• Rentoutuminen
• Harjoitus: Omat rajat rentoutus
• Impulsiivisuuden hallinta
• Arjen ja ajan hallinta
• Harjoitus: Miten käytän aikaani?
• Sosiaalisten tilanteiden ennakointi
• Tarkkaavaisuuden suuntaaminen ja ylläpitäminen
• Tunteiden tunnistaminen ja hallinta
• Harjoituksia:
• Ilon ja surun talo
• Tunne ja miltä se näyttää, kuulostaa ja tuntuu
• Vahvuuksien huomioiminen
• Harjoituksia
• Voimabiisi
• Voimavaraeläin
• Kuvien käyttö
• Struktuuri
• Perheen toimintaohjeet
• Koti kuntoon
• Kirjahylly
• Mindfulness
• Mallittaminen
• EMOOTIOT JA AGGRESSIIVISUUS
• Emootiot vuorovaikutuksessa
• Aggressiivinen käytös
• Turhautuminen
• Haastavaan käytökseen vastaaminen
• KIELI- POLKU PAREMPAAN VUOROVAIKUTUKSEEN
• Sanojen merkitykset
• Harjoituksia
• Sanojen sävyt
• Jos ja kun
• Keskustelukulttuuri
• YMPÄRISTÖ VALMENTAUTUJAN TUKENA
• Ympäristön muokkaaminen
• Muisti- ja oppimiskeinot
• Hoito, kuntoutus ja tukimuodot
• AIHEALUEEN KIRJALLISUUTTA
• LINKKEJÄ MATERIAALEIHIN
• AIHEESEEN LIITTYVIÄ LINKKEJÄ
• LÄHTEET

Tilaa kirja täältä Verkkokauppa